Isoveli sai joulupukin pakettiin lapaset. Samanmalliset sukat menikin jo syntymäpäivälahjaksi. Kyllä se joulu meni aika ahkeraan neuloessa :)

Syksy tulee ja omatkin sormet tarvitsee lämmitystä...

Yksi viidestä valmis. Neuleiden välissä syyslomalla väkersin patalapun takkaa varten. Kasaus ei kauan kestänyt, mutta ompelin pieniä tikkauksia käsin kuvioiden sekaan. Se vähän vei aikaa. Mutta kivaa vaihtelua näiden neuleiden lomassa.

Yksi pari monien joukossa

Ystävaäni toinenkin tytär ehti jo tässä välissä täyttää vuosia... Meni pieni tovi, ennen kuin taas jaksoin tänne kuvia lisätä. Aika meni lähinnä sukkia kutoen. Ja samalla linjalla jatketaan ainakin toistaiseksi. Tosin syntyi uusi vauva sukuun. Voin vaikka innostua neulomaan jotain suurempaa... Tai siis pientä suurempaa :)

Sukkia, sukkia, sukkia....

Pikkuveli ja isoveli kaipasivat ns. välikausisukkia. Mahtuu hyvin esim luistimen siään.

Pikku prinsessa tarvitsee tietysti arvoisensa kortin.

Ystävän tytär täytti vuosia ja hänellä on jo kaikkea. Ehkä sai nyt lahjan, mitä ei vielä ole :)

Rakas ystävä täyttää vuosia. Viettää paljon aikaa mökillä, jospa nämä lämmttäisi varpaita näin kesää odotellessa. Alkaa omat sukat olla kaikki parstittuja. Pitäisi tehdä välillä varmaan ittelleen...

Naapuriin syntyi viimein poika!

Ja pitihän sitä heti pienet sukat ja lapaset neuloa! Eihän nyt pikku-mies voi vaaleanpunaisilla sukilla ekaa talvea kulkea.

Pitää välillä neulomisen sijaan askarrella kortteja, ettei ihan "uraudu".

Tein ns. eläkelläissukat sukulaismiehelle. Olen havainnut, että tietyn neuleohjesivuston käsialat on minun käsialaan verrattuna aina liian isoja. Tämäkin on naisen sukan ohjeen mukaan ja näinkin reilu! Jäi tuosta pari riviäkin kyllä tekemättä. Jos sitä tekis omalle isukille sitten saman mallin mukaan saapassukat ja kaikki rivit :)

Olin iältäni varmaan seitsemän tai kahdeksan, kun mummoni opetti mut neulomaan. Neuloin sellaisen harmaan suorakaiteen muotoisen "pannulapun" johon "kirjoin" ompelulangalla paistinpannun. Luomusta koskaan käytetty, jonnekkin vain katosi. Mutta siitä se alkoi. Ala-asteella neuloin keltaiset sukat, joista tuli ukkovarvaskin läpi, kun oli niin löysää. En luovuttanut ja yläasteella neuloin ensimmäisen villapaitani.
Kaikenmoista olen halunut kokeilla. Ryijyä en ole tilanpuutteen vuoksi koskaan tehnyt. Makuuhuonettamme koristaa nyt ystävältä saatu ryijy eli ei mitään kiirettä.

Tyttäriä minulle on kertynyt kaksi, eikä kumpikaan ole ollut rättikässässä. Mutta muunlainen tekeminen on kiinnostanut, piirtäminen ja askarteleminen. Ovat he molemmat joskus pipon virkanneet itselleen. Poikakin on intohimoinen piirtäjä ja valokuvaaja. Jos sitä jotain on siirtynyt omille lapsillekkin. Tulevaisuus näyttää mitä nuorimmaisten kohdalle on varattu.

Työmies tarvitsee työmiehensukat.

kkhhhghhhgsiusössgs-ssgvsdddlsolsososodkdokfkfokfkfkfikffkfkkffkfkjffki9fifffiffkiififkiiiiiiiiikfikikikkiklssllsllsslododododdododiuuuuuuuuuuuuuuuuu888888uuiiiiiiiii Hmmmm... Isoveli on käynyt välillä kirjoittamassa äidin puolesta blogia ;) Siis, tässä isännän tilaamat huopalapaset. Kyllä tuppas ukkoa vähän naurattamaan, kun näki ensimmäisen, pesemättömän version.

Isoveli hukkasi sukkansa päiväkotiin ja toivoi mustia angrybird sukkia. Ja minähän neuloin. Päiväkotiin mennessä totesi, että tossut on jäänyt kotiin eli villasukkia pitää pitää jalassa myös sisällä.

Pussukan ompelin joululahjaksi, mutta saaja pitikin enempi edellisenä vuonna saamastaan meikkipussista. Niinpä otin tämän itselleni neulepussiksi. Kulkee neuleet sievästi töissä mukana.

Olen pikkutytöstä asti aina jotain väsännyt. Ommellut, neulonut ja muuten askarrellut. Ajattelin kaiken sen pikku puuhastelun lisäksi vielä tällaista blogiakin kokeilla. Ja kuvia omista touhuistani lisätä.